Muita nähtävyyksiä
Teinikivi
Vanhan Tampereentien varrella Oripäänkankaalla sijaitsee jääkauden aikainen siirtolohkare, jota kutsutaan Teinien kiveksi tai Teinikiveksi. Siirtolohkare on saanut nimensä ilkikuristen opiskelijoiden mukaan, joita keskiajalla kutsuttiin teineiksi. He liikkuivat kesäisin kerjuumatkoilla keräten varoja talven opiskelujaan varten. Oripäänkankaan siirtolohkareen päällä teinit istuskelivat kalastusta leikkien ja keräsivät tulleja ohikulkijoilta. Teinien kivi on rauhoitettu.
Osoite: Kangastie 416, Oripää
Myllykylän Myllylähde
Myllylähde on noin kaksihehtaarinen ison, padotun lähdelammen muodostava lähde. Se on vedenpurkaumaltaan yksi pohjoismaiden suurimpia lähteitä. Lähteen reunoilla viihtyvät monet kasviharvinaisuudet, kuten lähdesara, hetesara, lettosara, lehtopalsami ja nevaimarre. Lähteen linnustoon kuuluvat mm. keltavästäräkki ja koskikara. Luontoarvojensa takia lähde lähiympäristöineen on otettu Natura 2000 -ohjelmaan.
Osoite: Myllylähteentie 1, Oripää
Ristilähde
Perimätiedon mukaan ristilähteellä kastettiin seutukunnan ensimmäiset kristityt. Ristilähde on hyvin huomaamaton, ja parhaiten sen löytääkin seuraamalla Turuntieltä kääntyvää Ristilähteentien tiekylttiä. Oripään kotiseutuyhdistys Oripää-seura ry pystytti Ristilähteelle muistokiven heinäkuussa 2017.
Aurajoen alkulähde
Varsinais-Suomen symboli Aurajoki saa alkunsa Oripäästä. Joen alkulähteille on Aurajokisäätiön toimesta rakennettu retkeilyalue pitkospuineen ja opastauluineen. Pitkospuut Aurajoen alkulähteille alkavat Oripäänkankaalta vanhan Tampereentien varrelta. Aurajoen kerrotaan saaneen alkunsa, kun Jättiläinen kynti härillä, jotka kiiliäisen pistosta pillastuivat ja karkasivat kohti etelää aura perässään. Härkien kyntämässä vaossa alkoi virrata Aurajoki.
Usko Kempin syntymäkoti
Kirjailija, sanoittaja, säveltäjä ja elokuvakäsikirjoittaja Usko Kempin syntymäkoti sijaitsee Oripäässä Turuntien varrella.
Vuoden 1918 tapahtumien muistomerkki
Hirvikoskentien varressa sijaitseva muistomerkki liittyy vuoden 1918 sisällissotaan. Muistomerkin lähellä surmattiin yhteensä 14 henkilöä. Pääosa uhreista oli valkoisen armeijan riveihin pyrkineitä suojeluskuntalaisia. Nykyinen muistomerkki on paljastettu 25.9.1932, ja sen on suunnitellut Richard Rautalin. Muistomerkistä tuli sotien välisenä aikana Varsinais-Suomen valkoiselle väestölle vuoden 1918 tapahtumien muistelupaikka.