Syrjämän teoksia

Viljo Syrjämä oli monipuolinen taiteilija, jonka tuotanto käsitti maalauksia, grafiikkaa veistoksia ja kaiverruksia. Syrjämä opiskeli sekä kuvanveistoa että maalausta. Talvisodassa tullut olkapäävamma vaikutti Syrjämän tuotantoon siten, että hän keskittyi enemmän maalaamiseen.

Julkiset taideteokset

Viljo Syrjämän julkisista töistä tunnetuin on Oripään hautausmaalla oleva talvi- ja jatkosodan kaatuneiden muistomerkki, joka on paljastettu 1953. Punagraniitista veistettyyn teokseen on kuvattu enkeli ja polvistuva soturi.

Muita Syrjämän julkisia taideteoksia ovat Säkylän Pyhäjoen rukoushuoneen alttaritaulu (1947) sekä Oripään ja Elisenvaaran koulujen freskot. Lisäksi Syrjämä teki uuden alttaritaulun Oripään kirkkoon, mutta työtä ei koskaan laitettu esille Oripään kirkkoon, sillä vanhan taulun tekijän omaiset pitivät voimakkaasti vanhan taulun puolta. Työ löysi lopulta paikkansa Oripään seurakuntatalon alttaritauluna. Syrjämän maalauksia on esillä myös Oripään kirjaston ja kunnanviraston tiloissa.

puureliefiTaidetta rintamalta

Syrjämä osallistui molempiin sotiimme ja haavoittui kahdesti. Sodan rasituksista huolimatta etenkin jatkosodan asemasotavaiheessa aikaa riitti myös taiteenteolle. Syrjämä teki sota-aikana sekä maalauksia että veistoksia, vaikka olkapäävamma haittasikin hieman veistotyötä. Syrjämän talon kokoelmaan kuuluu kaksi Lempaalan lohkolla Karjalan kannaksella veistettyä reliefiä eli ”Markkinoilta paluu” ja ”Rintamalle lähtö”. Lisäksi Syrjämän kokoelmaan kuuluu runsaasti sota-aikana tehtyjä piirroksia.

syrjamannuoruudentyoSyrjämän maalaukset

Vanhimmat säilyneet Syrjämän maalaukset ovat peräisin 1920- ja 1930-lukujen taitteesta eli ajalta, jolloin taiteilija oli vain 15-vuotias. Nuoruuden töissä näkyvät vielä selvät Akseli Gallen-Kallelan vaikutteet, mutta oman tyylinsä Syrjämä löysi 1930-luvun lopulla tai viimeistään 1940-luvun alussa, jolloin hän omaksui ekspressionistisen tyylin. Lisäksi Syrjämä kokeili 1950-luvulla kubistisempaa tyyliä, mutta koki, ettei osannut maalata tyylin vaatimusten mukaan.

Syrjämän maalaustaiteelle antoivat vaikutteita Gallen-Kallelan lisäksi ainakin Helene Schjerfbeck, Unto Pusa ja Aimo Kanerva.  Syrjämä kuvasi mielellään maisemia ja luontoaiheita, ja hän olikin taitava varsinais-suomalaisen ja satakuntalaisen maalaismaiseman kuvaaja. Vesi oli elementti, jota Syrjämä erityisen mielellään kuvasi.

Maisemamaalausten lisäksi Syrjämä teki runsaasti kukka-asetelmia ja muotokuvia – sekä omakuvia että perheenjäsenten muotokuvia. Näiden lisäksi hän teki runsaasti tilaustöitä. Kukka-asetelmista Syrjämä innostui vaimonsa aloitteesta, ja hänelle ne olivat ennen kaikkea väreihin liittyviä tutkielmia.peltomaisema

 Kelovaara

Harvinaisempaa tuotantoa edustaa Syrjämän vuonna 1930 laatima romaanikäsikirjoitus Kelovaara. Syrjämä laati yli 500-sivuisen Aleksis Kivi-henkisen käsikirjoituksen vain 16-vuotiaana. Hän myös kuvitti käsikirjoituksen itse. Teosta ei koskaan julkaistu, ja siitä on säilynyt vain valokopioituja katkelmia.